Mein perheessä elämää vois varmaan tällä hetkellä kuvailla sanoilla hormoonien viemää. Omat hormoonit laittaa herkistelemään, mainittakoon vaikka nyt sellanen kun äsken töissä nuoriso laittoi Cranberriesien Zombien soimaan ni mulla tuli tippa linssiin ku tuli nii muistoja mieleen... No Tino kuitenkin vie silti voiton. Jätkä on niin sekaisin tyttötuoksuista et mennä viipottais vaan jatkuvasti ulkona nenä ja alahuuli väpättäen. Kun ulkoiluaika lähestyy ja huomaa et nyt ehkä aletaan tehdä lähtöä niin alkaa armoton vinkuminen ja juokseminen ympäri kämppää. Ja mä olen ilmiselvästi aivan liian hidas pukemaan... Ja ah niitä pissoja vois nuoleskella pitkään ja antaumuksella ja katse on niin surullinen kun tyhmä mamma kieltää tai kääntyykin jäljestettävän tuoksun polulta. Ilonallakin alkaa olla jo pinna kireellä kun Tino haluais nuolla sen sitä itteensä ja myös Ilonan varpaanvälit kelpais nuorelle, kokemattomalle miehelle lipomiskohteeksi. Vieraiden kädet saavat rakkaudenosoituksia osakseen, pari lyhyeksi jäänyttä yritystä uskaltanut jopa minuun koittaa, mutta ilmeisesti joku auktoriteetti multa löytyy kun enempää ei ole koittanut. Pallien poistollakin pitänyt jo uhkailla Silmänisku. Vähän kauhulla odotan Turun näyttelyä kun ei ihmisten ilmoilla pahemmin olla viime aikoina käyty. Ens sunnuntaina pakko raahautua mätsäriin kokeilemaan tuleeks siitä yhtään mitään vai huutaako vaan soidinkutsuja naisille... Olihan tota samaa viime keväänäkin, mutta ei mun mielestä ihan näin pahana. Pakko kyllä myöntää et pitäs järjestää enemmän aivotyötä ja treeniä jätkälle, mutta ei oikein enää jaksa töiden ja normilenkkien lisäks. No eiköhän se tästä vähän laannu muutenkin taas kun naapurusto saa juoksunsa juostua.
 
Laitetaan nyt sit Kaisan toivomuksesta yks masukuvakin. Vähän paljasta pintaa, mut kai sitä netistä pahempaakin törkyä löytyy Hymy. Kuva parin päivän takaa rv 27+0.